Unohdettu maaseutu: Buzzoni, Portocarrero & Pena (2024)

21.04.2024

Euroopan maaseutuväestön käännös oikeistopopulismiin perustuu maaseudun unohtamiseen politiikassa, kertoo Buzzonin, Portocarreron ja Penan (2024) kirjoittama artikkeli. Artikkeli on osa EU paineen alla -tutkimuksen Eurooppa-sarjaa, jossa tarkastellaan isoja kysymyksiä ennen kesäkuussa 2024 pidettäviä Euroopan parlamentin vaaleja. Artikkeli myös esitetään dokumentissa, jonka IE on tuottanut Portugalin yleisradioyhtiölle RTP:lle. Alkuperäinen artikkeli täällä. Suomenkielinen käännös: Petri Rinne.

Päältä katsoen São Vicente e Ventosa on epätodennäköinen paikka poliittisille äkkikäännöksille. Uninen kylä, jossa on kalkittuja taloja ja savikattoja, kuten suuressa osassa Portugalin maaseutua. Sen väestö ikääntyy ja talous on riippuvainen maataloudesta. Kylästä on kuitenkin tullut portugalilaisten äänestäjien kellonsoittaja oikeistopopulismin nousussa.

Lähes puolet kylässä äänestäneistä – 730 asukasta – valitsi maaliskuun parlamenttivaaleissa populistisen Chega-puolueen. Laajemmassa Elvasin kunnassa, lähellä Espanjan rajaa ja kuuluisa sotahistoriastaan, se oli 36 prosenttia. Kansallisesti Chega voitti 18 prosentin ääniosuuden ja sai ennätysmäärän paikkoja parlamenttiin.

Kylän pormestari João Charruada on sosialisti, mutta hänkään ei ole yllättynyt alueen perinteisen politiikan torjumisesta. "Ihmiset inhoavat keskushallintoa", sanoo 38-vuotias, joka jakaa toimistorakennuksen postin ja monitoimitalon kanssa. "Täällä maatalousalueella ei ole samoja olosuhteita kuin Lissabonissa."

Samanlaisia tunteita on kaikkialla Euroopassa.

Investigate Europen analyysissä Euroopan 11 maasta viimeisimpien kansallisten vaalitietojen perusteella havaittiin, että äärioikeistopuolueet saivat korkeimman prosenttiosuutensa äänistä maaseutupiireissä. Sen toimittajat matkustivat neljään näistä maaseutuyhteisöistä ymmärtääkseen, mikä saa äänestäjät asettumaan äärioikeistopuolueiden puolelle. Tämä suuntaus todennäköisesti jatkuu, kun Euroopan parlamentin ennustetaan ottavan "jyrkän käänteen oikealle" kesäkuun vaaleissa.

Tämä eristyneisyyden tunne, sekä maantieteellisesti että poliittisesti, ei ole ainutlaatuinen maaseutualueille, mutta se voimistuu siellä usein.

"Laaja tyytymättömyyden maantiede on nousussa pitkän aikavälin taantuvilla alueilla Euroopassa sekä monissa pienissä kaupungeissa ja maaseutualueilla", totesi tutkijoiden, poliitikkojen ja kansalaisjärjestöjen asiantuntijaryhmä Euroopan komissiolle toimittamassaan, helmikuussa julkaistussa raportissa. "Epätoivon tunne ei rajoitu vain taloudellisiin vaikeuksiin, vaan se laajenee myös tunteeksi olla poliittisesti väärinymmärretty ja sosiaalisesti syrjäytynyt."

Tämä eristyneisyyden tunne, sekä maantieteellisesti että poliittisesti, ei ole ainutlaatuinen maaseutualueille, mutta se voimistuu siellä usein. Chega, Saksan AfD, PVV Alankomaissa, Ranskan Rassemblement National ja muut ovat hyödyntäneet näitä ​​pelkoja omassa politiikassaan ilmiselvällä vetovoimalla, sen lisäksi että ne nostavat esiin siirtolaisuutta ja sosiaalisia kysymyksiä koskevia kovia linjauksiaan.

Euroopan äärioikeistoa ovat kannustaneet useat tekijät. Oli sitten kyse valtavirran poliittisten puolueiden kannatuksen heikentymisestä ja menneiden talouskriisien edelleen tahraamien vasemmistoliikkeiden vaikutuksen heikkenemisestä tai aina suotuisasta, konflikteja rakastavasta mediamaisemasta ja puolueiden kyvystä hyödyntää polarisoituvia asenteita.

"Maaseudulla asuminen ei suoraan liity radikaalioikeiston äänestämiseen siksi, että siellä asuvat ihmiset tuntisivat olonsa taloudellisesti huonommaksi tai heillä olisi sosiaalisesti konservatiivisempia näkemyksiä", sanoo valtiotieteilijä Pedro Magalhães, joka oli mukana kirjoittamassa viime vuonna Portugalin äänestystottumuksia käsittelevää artikkelia. "Sen sijaan maaseudulla asumiseen liittyy tunteita siitä, että hallitus ja sen politiikat laiminlyövät maaseutua asuinalueena, mikä puolestaan ​​​​saa asukkaat kääntymään radikaalioikeiston tueksi."

EU-komissiolle lähetetyn raportin mukaan tällainen huonovointisuus "ei ole vain taustatekijä, vaan perustavanlaatuinen liikkeellepaneva voima niille ideologioille, jotka joko pyrkivät heikentämään EU:ta tai radikaaleimmassa muodossaan edistämään sen tuhoa".

Alankomaat

Yksi näistä puolestapuhujista on hollantilainen Geert Wilders, euroskeptikko, jota Politico kuvasi äskettäin "EU:n pahimmaksi painajaiseksi". Hänen äärioikeistolainen Vapauspuolueensa (PVV) sai eniten ääniä marraskuun parlamenttivaaleissa (25 prosenttia), ja sen odotetaan olevan suurin hollantilainen puolue Brysselissä kesäkuussa.

Monien tuomitsemalla sykähdyttävällä retoriikallaan ja aiemmalla islaminvastaisella politiikallaan Wilders onnistui houkuttelemaan puolelleen miljoonia äänestäjiä, monet heistä maaseudulta, hyödyntämällä jokapäiväisiä huolenaiheita sekä maahanmuuttovastaisia ​​tunteita. Ei vähiten Sint Willebrordissa, rauhallisessa kaupungissa lähellä Belgian rajaa, jossa lampaat ja hevoset laiduntavat ja katuja reunustavissa taloissa on hyvin hoidetut puutarhat. Täällä lähes kolme neljäsosaa pikkukaupungin 9 300 asukkaan väestöstä äänesti Wildersin puolesta. Laajemmalla Rucphenin alueella äänisaalis oli 53 prosenttia – puolueen suurin osuus missään piirissä.

"Olemme suljettu yhteisö, joka koostuu kovista työntekijöistä, talonrakentajista ja yrittäjistä", sanoo kaupungissa 40 vuotta mekaanikkona toiminut Jan Roks. "En äänestänyt PVV:tä, mutta ymmärrän, miksi ihmiset tukevat Wildersia."

Gluteenittoman leipomon omistaja Manuela Lambrechts sanoo, että Wilders on suosittu paikallisten keskuudessa, koska "hän on tavallinen ihminen. Meidän kaltaisemme ihminen". Myös asumiseen ja julkisiin palveluihin liittyvät huolet olivat yhdistäviä kysymyksiä. "Nuoret hollantilaiset eivät voi lähteä kotoa, koska taloja ei ole saatavilla, ja harvat saatavilla olevat ovat liian kalliita. Wilders haluaa taistella asuntojen puutetta vastaan ​​pysäyttämällä maahanmuuton", Lambrechts lisää.

Alankomaissa nettomaahanmuutto oli yli 220 000 vuonna 2022, mikä on 10-kertainen kasvu 20 vuodessa. Aihe hallitsi vaalikampanjaa, ja oli yksi syy siihen, miksi eläkeläinen Geert Lambregts antoi Wildersille äänensä. Hän korostaa, että ne kaupunkilaiset, jotka äänestivät Wildersia, eivät ole rasisteja, mutta uskovat, että "maahanmuuttoa on valvottava, ja vain sotaa pakenevien tulisi saapua Alankomaihin", hän sanoo tauolla iltapäivän biljardipelistä pääkadun baarissa.

Jopa Sint Willebordin kaltaisessa paikassa, jossa maahanmuuttajien määrä on alhainen, Wildersin väitteet joiden mukaan muuttoliikkeen vähentäminen muuttaisi maan, saavat huomiota. "Äärioikeiston kertomus kehottaa ottamaan päätösvallan takaisin omiin käsiin ja nollaamaan maahanmuuton, luvaten että tämä ratkaisee kaikki ongelmat, mikä on valhetta. Tiedämme, että se on valhetta, mutta se on helppo tarina. Tarina, jonka ihmiset haluavat uskoa", sanoo Tom Theuns, Leidenin yliopiston politiikan professori.

Portugali

Portugalissa vuonna 2019 perustetun Chega-puolueen nopea nousu johtui samankaltaisista populistisista lupauksista leikata veroja, nostaa eläkkeitä ja torjua korruptiota. Johtaja André Ventura on myös herättänyt pelkoa vähemmistöjen keskuudessa sytyttävillä huomautuksillaan romaniyhteisöistä, maahanmuuttajista ja rasismisyytöksistä.

Olettamukset, että äänestäjät kannattavat enemmän maahanmuuton vastaisia tai kansallismielisiä politiikkoa, ovat vääriä, sanovat jotkut asiantuntijat.

Maaseutualueilla kuten Elvas, Unescon maailmanperintökaupunki, joka on kärsinyt taloudellisesti sotilastukikohtansa sulkemisesta vuonna 2006, Chegan äänimäärä oli kaksinkertainen verrattuna vuoden 2022 vaaleihin. "Selitän äärioikeiston kasvua Elvasissa poliittisella populismilla", sanoo Almerindo Prudêncio, kulttuurisovittelija, joka työskentelee kouluissa parantaakseen suhteita romaninuoriin.

"Ihmiset on valitettavasti kasvatettu leimaamaan romaniväestö. Ja tämä rakennelma, tämä kertomus, on äärioikeiston populismin rakentama ilman häpeän tunnetta."

Mutta olettamukset, että äänestäjät kannattavat enemmän maahanmuuton vastaisia ​​tai kansallismielisiä politiikkoja, ovat vääriä, sanovat jotkut asiantuntijat. "Taipumus äänestää äärioikeistopuoluetta vähenee julkisten palveluiden lisääntyessä ja maahanmuuttajien osuuden kasvaessa", kirjoitti Jonna Rickardsson, ruotsalainen akateemikko ja teoksen "The Urban–Rural Divide in Radical Right Populist Support" kirjoittaja. "Yksilöt kutistuvilla alueilla, joilla on huonompi pääsy julkisten palveluiden piiriin, vastaavat todennäköisesti olosuhteidensa heikkenemiseen äänestämällä äärioikeistoa."

São Vicente e Ventosan kunnantalolla joukko eteläaasialaisia ​​miehiä, jotka ovat tulleet poimimaan oliiveja, viimeistelevät paperityötään. Vähän aikaa sitten, henkilökunta muistelee ylpeänä, kylä auttoi marokkolaisia ​​maataloustyöntekijöitä, jotka heidän pomonsa oli pettänyt, keräämällä heille vaatteita ja ruokaa. Pormestari João Charruadas väittää, että Chegan menestys täällä ei johdu muukalaisvihasta, vaan hän toivoo, että muutos politiikassa parantaisi jokapäiväistä elämää, mukaan lukien sen laiminlyötyjä julkisia palveluja.

"Elvakseen (10 kilometrin päässä) on vain yksi bussi aamulla ja yksi iltapäivällä, ja terveydenhuoltoa tarvitsevien ihmisten on mentävä sinne usein." Jotkut Elvasissa pääsevät nopeammin Madridiin, joka on yli 400 km päässä, kuin Lissaboniin (200 km päässä). Elvasin synnytyssairaala suljettiin noin 20 vuotta sitten. Lähin on nyt rajan takana, Espanjassa.

Ranska

Ranskassa Rassemblement National on samalla lailla vallannut tilaa vaaleissa. Marine Le Penin puolue on suosikki kesäkuun vaaleissa, ja hän on vannonut puuttuvansa "autoritaariseen" byrokratiaan Brysselissä. Se voi osoittautua oikea-aikaiseksi taktiikaksi, kun äärioikeistolaiset ryhmät pyrkivät yhä lisäämään kannatustaan Euroopan maaseudulla protestoivien maanviljelijöiden joukossa. Viljelijät ovat vihaisia ​​EU:n virkamiehille kohtuuttomaksi kasvaneesta tukibyrokratiasta.

Maaseudun levottomuus on auttanut populistipuolueita kaappaamaan äänestäjät, jotka tuntevat päättäjien unohtaneen heidät sekä kotimaassa että Brysselissä.

Taloustieteilijä Thomas Piketty raportoi, että "uusi luokkakonflikti" on syntynyt, "jossa ei vain tulo- tai yhteiskuntaluokka, vaan myös asuinpaikka on tärkeässä roolissa". Tämä "epätasa-arvon" tunne saa äänestäjät maaseutualueilla arvioimaan julkisen infrastruktuurin laatua, "esim. pääsyä huippumoderneihin sairaaloihin ja yliopistoihin" aikana, jolloin investoinnit ovat niukat. "Näillä alueilla äänestäjiin on vaikuttanut paljon enemmän globalisaation kiihtyminen, mutta myös Euroopan yhdentyminen."

Saksa

Maaseudun levottomuus on auttanut populistipuolueita kaappaamaan äänestäjät, jotka tuntevat päättäjien unohtaneen heidät sekä kotimaassa että Brysselissä. Vaihtoehto Saksalle (AfD) on euroskeptinen, maahanmuuttovastainen puolue, jonka ennustetaan saavuttavan voiton kesäkuussa pidettävissä parlamenttivaaleissa. Se on saavuttanut valtakunnallisen kannatuksen, mutta huipputuloksen se teki Görlitzin maaseutualueella lähellä Puolan rajaa, joka tunnetaan gootti- ja barokkiarkkitehtuuristaan, jossa se sai 32,5 prosenttia äänistä – korkein voittomarginaali vuoden 2021 liittovaltiovaaleissa.

Frank Seibel, entinen sanomalehtitoimittaja, joka nyt johtaa synagogaksi muuttunutta kulttuurikeskusta Görlitzissä, sanoo, että AfD on valjastanut paikallisen tyytymättömyyden viranomaisiin. "On sellainen käsitys, että Berliinissä istuu ihmisiä, jotka päättävät jostain, mikä vaikuttaa minun jokapäiväiseen elämääni ja joilla ei ole mitään käsitystä siitä, kuinka minä täällä elän ja mikä on minulle tärkeää. Uskon, että sillä on varmasti merkitystä", hän sanoo.

AfD:n laaja tuki on "värikäs sekoitus, osittain protesti, osittain konkreettisia asioita, jotka ovat turhauttaneet kansalaisia ​​vuosikymmenten aikana", sanoo Octavian Ursu, klassisen musiikin muusikko ja poliitikko, joka on toiminut kaupunginjohtajana lähes viisi vuotta. Kuten muuallakin, byrokratia ja julkisten palveluiden rapautuminen olivat tärkeitä tekijöitä AfD:n voitossa. Romaniassa syntynyt Ursu mainitsee keskeneräisen moottoritien ja sähköistämättömän rautatien esimerkkeinä siitä, miksi asukkaat "eivät saa tunnetta, että näitä liikenneyhteyksiä todella halutaan viimeistellä".

Äärioikeiston nousut ovat käynnissä Itävallassa, Belgiassa, Tšekin tasavallassa, Unkarissa, Ruotsissa ja kaikkialla EU:ssa. Ratkaiseva hetki tuli vuonna 2022, kun Giorgia Meloni valittiin Italian ensimmäiseksi äärioikeiston pääministeriksi toisen maailmansodan jälkeen. Hänen Italian veljet -puolueensa onnistui saamaan valtavan kannatuksen, mikä johtuu suurelta osin voimakkaasta siirtolaisuuden vastaisesta politiikasta ja Melonin omasta rakenteiden ja instituutioiden haastajan mielikuvasta.

Italia

Pohjoinen Veronan kaupunki antoi Melonille lähes 30 prosenttia äänistä, ja Salizzolen kaupungissa luku oli lähes 50 prosenttia – valtakunnallinen ennätys.

Pieni, ikääntyvä Salizzole, jonka keskellä on 1100-luvun linna, on äänestänyt äärioikeistoa vuosikymmeniä. Vuonna 2022 tuki johtui tutuista huolista maahanmuuttoon liittyen ja alueella koetusta pitkän aikavälin taantumisesta. Kaupungin huonekalutehtaiden sulkeminen on jättänyt talouden suurelta osin riippuvaiseksi tupakan, riisin ja vihannesten tuotannosta – ja yhä enemmän siirtotyöläisistä.

Kansallisen partisaanijärjestön aluejohtaja Andrea Castagna uskoo, että talouteen liittyvät huolet ovat osa syytä siihen, miksi äänestäjät "hakevat turvallisuutta ja vakautta äärioikeiston kertomuksesta".

"Nuoret eivät ole enää halukkaita tekemään tiettyjä töitä, joten ulkomaalaiset ovat korvaamattomia… monet työskentelevät kovasti, toiset eivät työskentele ja ovat Italian valtion ylläpitämiä, ja tämä ei ole hyvä asia", sanoo Filippo Scioni, entinen Salizzolen kaupunginvaltuutettu.

Italian veljet -puolueen tuki, jonka juuret ovat uusfasismissa (Meloni itse oli MSI Youth -aktivisti), on silmiinpistävää alueella, jolla on pitkä oma siirtolaishistoria. Tuhannet venetsialaiset muuttivat Etelä-Amerikkaan 1800-luvulla paetakseen epätoivoista köyhyyttä. Vaikka alue on nyt suurelta osin vauras, globalisaation alati vahvat voimat ovat herättäneet pelkoja siitä, että uusi taloudellisen puutteen aalto voi olla nurkan takana. Kansallisen partisaanijärjestön (Anpi) aluejohtaja Andrea Castagna uskoo, että tällaiset huolet ovat osa syytä siihen, miksi äänestäjät "hakevat turvallisuutta ja vakautta äärioikeiston kertomuksesta".

Melonin menestys paikassa, jonka historiaa ovat muokanneet natsimiehitys ja sitä seurannut valtava vastarintaliike, on Castagnalle surullinen todellisuus. "Äärioikeisto voittaa, koska muisti on hiipumassa", hän sanoo ja näyttää Veronan alueella sijaitsevalle pienelle vuoristokaupungille Vestenanovalle myönnettyä sotilaallista urheusmitalia natsihallinnosta vapauttamisesta. "On merkillepantavaa, että tässä kaupungissa, jonka natsit tuhosivat kahdesti maan tasalle, Italian veljet sai viime vaaleissa toiseksi eniten ääniä Italiassa, Salizzolen jälkeen."

Deboralle, joka omistaa myymälän Salizzolessa, syy Melonin äänestämiseen on yksinkertainen. "Rehellisesti sanottuna en osaa tarkkaan kertoa miksi äänestin Italian veljiä. Voin vain kertoa teille, että syön oikealla kädelläni, kirjoitan oikealla kädelläni, ja tällä alueella olemme aina äänestäneet oikein."


Alkuperäinen artikkeli täällä. Rural Europe's turn to far-right triggered by 'political neglect'. By Lorenzo Buzzoni, Marta Portocarrero & Paulo Pena. 11.4.2024.

Artikkeli on osa EU paineen alla -tutkimuksen Eurooppa-sarjaa, jossa tarkastellaan isoja kysymyksiä ennen kesäkuussa 2024 pidettäviä Euroopan parlamentin vaaleja. Artikkeli myös esitetään dokumentissa, jonka IE on tuottanut Portugalin yleisradioyhtiölle RTP:lle.

Suomenkielinen käännös: Petri Rinne.