Lukiolaisia huolettaa Euroopan tulevaisuus
Sain osallistua Keskustan eurovaaliehdokkaana Satakunnan lukioiden EU-vaalitenttiin maanantaina 29.4. Paneelin juonsi Kokemäen lukion rehtori Juhani Grönroos ja lukiolaiset saivat esittää ehdokkaille kysymyksiä. Paneeliin osallistui ehdokkaita seitsemästä eri puolueesta:
KD: Eija-Riitta Korhola / Vihreät: Unna Eteläinen / Kokoomus: Maria Rautanen / SDP: Ville Merinen / Vasemmistoliitto: Pinja Vuorinen / Perussuomalaiset: Lauri Laitinen / Keskusta: Petri Rinne
Lukiolaiset kantavat suurta huolta Euroopan turvallisuudesta kriisien keskellä.
Myös Euroopan puolustusrahasto perustettiin v. 2017, ja sen koko on 7,9 miljardia euroa budjettikaudella 2021-27. NATO-yhteistyötä on tehostettu mm. kyberturvallisuuden, yhteisharjoitusten ja terrorismin vastaisen työn saroilla. Vuonna 2023 MEPit päättivät myös 500 + 300 miljoonan euron panostuksista ammustuotantoon Ukrainan tukemiseksi.
Eurobarometri-mittauksessa v. 2022 peräti 85% EU-kansalaisista halusi lisätä puolustusyhteistyötä EU-tasolla. Varsinainen puolustuspolitiikka kuuluu kuitenkin jäsenmaiden omaan toimivaltaan. Viime vuosina, Venäjän hyökkäyssodan johdosta puolustusmenot EU-alueella ovat jatkuvasti kasvaneet ja ovat jo yli 200 miljardia euroa vuodessa. Vertailun vuoksi: koko EU:n vuosibudjetti v. 2024 on 189 miljardia euroa. Maahanmuuttoa pitivät mahdollisuutena kaikki paneeliin osallistuneet ehdokkaat Perussuomalaisten ehdokasta lukuun ottamatta.
Kaikkihan meistä asuisivat mieluiten kotonaan, jos siihen annetaan kohtuullinen mahdollisuus.
On paljon hyviä syitä saapua ulkomailta Suomeen: opiskelu, työ, rakkaus - ja myös turvapaikan hakeminen humanitaarisista syistä. Humanitaarisiin syihin ei voi kuulua elintasopakolaisuus tai välineellistetty maahanmuutto. Lähtöalueille on annettava selkeä viesti siitä, että Suomesta ja EU:sta voi saada turvapaikan vain todellisessa hädässä lähtöalueella olevat. Samalla EU:n kehityspolitiikalla on parannettava lähtöalueiden elinoloja ja ennaltaehkäistävä pakolaisuutta - kaikkihan meistä asuisivat mieluiten kotonaan, jos siihen annetaan kohtuullinen mahdollisuus. Ilman maahanmuuttoa ikääntyvästä yhteiskunnastamme loppuisivat myös tekevät kädet.
Paneelissa nousi esiin myös Keskustankin EU-vaaliohjelman kannattama uusi puolustuskomissaarin salkku. Kun unionille halutaan uusia tehtäviä ja toimivaltuuksia, täytyy pitää mielessä myös niiden rahoitus. Siksi lukiolaisten kysymys yhteisvelasta oli hyvin relevantti. Uudet tehtävät on kuitenkin parempi rahoittaa EU-budjettia korottamalla. Maltillisia korotuksia on tehty ennenkin, ja nyt jos koskaan on tarvetta nostaa melko alhaista, vain yhden prosentin jäsenmaiden bruttokansantuotteesta olevaa monivuotista rahoitusratkaisua kaudelle 2028-34. Se on aivan välttämätöntä jo senkin vuoksi, että voisimme uskottavasti alkaa neuvotella Ukrainan EU-jäsenyydestä.
Oli hienoa huomata lukiolaisten kiinnostus ja hyvä tietämys EU-asioita ja -toimivaltuuksia kohtaan.
Oli hienoa huomata lukiolaisten kiinnostus ja hyvä tietämys EU-asioita ja -toimivaltuuksia kohtaan. Myös nuorten ehdokkaiden innostus ja tuoreet näkökulmat tekivät vaikutuksen meihin kokeneempiin konkareihin, MEP Eija-Riitta Korhola mukaan lukien. Eija-Riitan mukaan ilmastotyön ja ennallistamisasetuksen kustannuksiin Suomen kaltaiselle metsistään elävälle maalle on kiinnitettävä erityistä huomiota. Omissa puheenvuoroissani korostin olevani juuri maaseudun ääni paneelissa: monelta unohtuu, että viidennes EU:n 450 miljoonan asukkaan väestöstä asuu maaseudulla, 40% kaupungeissa ja 40% niiden välisillä alueilla. Avaimet vihreään siirtymään ja mm. huoltovarmuuttamme parantavaan energiaomavaraisuuteen ovat juuri maaseudulla.